Norjan matkakertomus


Kesälomallamme 2007 päätimme ajaa autolla Lapin kautta Norjan Hammerfestiin ja takaisin. Tässä siitä matkakertomus:

Päivä 1. perjantai 27.7.
Työpäivän jälkeen pakkasimme auton täyteen tavaraa, kannoimme lopuksi kyytiin kissan tarvikkeineen ja lähdimme liikenteeseen. Ensimmäinen yöpymisetappimme oli sovittu Lahteen, jossa olimme kaksi yötä serkkuni luona kylässä, ja samalla saimme tilaisuuden tutustua Lahden kaupungin nähtävyyksiin pätevän ”kaupunkioppaamme” johdatuksella. Matka lahteen sujui ongelmitta.

Päivä 2. lauantai 28.7.
Kävelimme ensin Lahden radiomäelle, jossa sijaitsivat Lahden kuuluisat radiomastot. Sieltä jatkoimme Salpausselän hyppyrimäkien luokse, ja tietysti mahdollisimman ylöshän sitä oli päästävä joten nousimme ensin tuolihissillä hyppyrimäkien juurelle, ja sitten korkeimman K115 -hyppyrimäen torniin nousimme hyppyrimäen betonitolpan sisään rakennetulla hissillä. Tornin huipulta oli mahtavat näkymät yli koko Lahden kaupungin! Tornin jälkeen kävelimme hienoa Vesijärven rantaa pitkin toritapahtuman kautta takaisin kämpille, jossa meitä odottikin mahtava kerrostalon katolle rakennettu sauna, jossa sai makoisat löylyt sekä hienot näkymät yli kaupungin.

Päivä 3. sunnuntai 29.7.
Lähdimme Lahdesta jatkamaan matkaa, ja saavuimme sunnuntai-iltana Joensuuhun, jossa vietimme yhden yön, ja jonne jätimme kissan täysihoitoon Ninan vanhempien luokse.

Päivä 4. maanantai 30.7.
Lähdimme Joensuusta, ja ajoimme (tai siis Nina ajoi) suoraan Kuusamoon, jossa menimme ensimmäiseksi turisti-infoon kyselemään hyviä majoitusvaihtoehtoja. Infosta neuvottiin eräälle leirintäalueelle, josta saimme suoraan vuokrattua pikkuisen rantamökin yhdeksi yöksi. Mökki oli todella vaatimattoman kokoinen, mutta varusteina kaikki tarvittava, eli sänky, jääkaappi, keittolevyt sekä kahvinkeitin. Saniteettitilat olivat yhteiskäytttöisiä, mutta varsin siistejä ja viihtyisiä.

Päivä 5. tiistai 31.7.
Jatkoimme Kuusamosta Kemijärvelle, jossa pidimme ”taukoa” ajelusta kiipeämällä vesisateessa korkean mäen laella olevaan maisematorniin. Siellä nappasimme pari valokuvaa, ja jatkoimme sitten matkaa kohti Sodankylää ja Luostoa, jossa oli seuraava yöpymispaikkamme. Luostolta saimmekin todella edullisesti todella upean hirsikämpän, jossa oli omat saunat ja kaikki muutkin herkut.

Päivä 6. keskiviikko 1.8.
Luostolta ajoimme Sodankylän kautta Ivaloon ja Inariin, ja tällä siirtymätaipaleella kävimme Tankavaarassa kokeilemassa kullanhuuhdontaa (yllättäen emme löytäneet hippuakaan) sekä kävimme myös tutkimassa & kuvaamassa Inarin lähellä sijaitsevan Karhunpesäkiven, joka on ilmeisesti maailman suurin ontto siirtolohkare. Yöksi jäimme Karigasniemelle, jonne tullessa meinasimme ajaa koko Karigasniemestä ohi, ja karauttaa suoraan tullin läpi Norjan puolelle. Huomasimme kuitenkin tullin merkit viime hetkellä, ja peruuttelimme hieman jotta pääsimme etsimäämme motelliin. Illalla kävimme ajelemassa Tenojoen varrella ihailemassa hienoja jokimaisemia.

Päivä 7. torstai 2.8.
Tankattuamme bensatankin korkkia myöten täyteen lähdimme Karigasniemeltä ajelemaan Norjan puolelle. Päästyämme Lakselvin pikkukaupunkiin (joka sijaitsee Porsanger -vuonon pohjukassa) päädyimme spontaanisti tekemään n.100 kilometrin ylimääräisen ajolenkin, pelkästään nähdäksemme Silfar -kanjonin jokineen, jota matkaoppaat olivat kovasti suitsuttaneet. Päästyämme takaisin Lakselviin, jatkoimme ajamista pohjoiseen, ja ajoimme pitkin hienoja Porsanger –vuonon rantateitä väistelle silloin tällöin sekä poroja että lampaita. Iltapäivällä saavuimme Hammerfestiin ylitettyämme ensin hienon sillan, sekä kuljettuamme läpi n. 2,3 kilometrisen autotunnelin. Hammerfestistä oltiin siis edellisenä päivänä puhelimitse varattu huone Hammerfest turist center –motellista, josta olikin mahtavat näkymät suoraan jäämerelle. Motellin ikkunasta saimme seurata mm. upean auringonlaskun, paikallisen poron päivärutiineja, sekä lentokoneiden laskeutumista Hammerfestin lentokentälle. Kävimme autolla ajelemassa ympäri kaupunkia, ja kaupungin yläpuoliselta kukkulalta oli loistavat maisemat ja sieltä sai hyvin kuvattua koko Hammerfestin keskustan. Päivälliseksi nautiskelimme viereisestä Rema 1000 -marketista ostamaamme Lapskous -säilykemuhennoshässäkkää, joka osoittautuikin varsin kelvolliseksi sapuskaksi.

Päivä 8. perjantai 3.8.
Hammerfestistä lähdimme aamulla vesisateessa ajelemaan kohti Altan kaupunkia. Sade onneksi loppui pian ja saimme ajella auringon paisteessa Altaan yllättävän suoria teitä, joilla sai huristella pitkiäkin pätkiä 90:n km/h:n rajoitusalueella. Vaikka Norjassa saa kuulemma todella pienestä ylinopeudesta kovatkin sakot, ei se vaikuttanut juurikaan paikallisia häiritsevän, sillä lähes kaikki Norjan kilvissä olevat autot huitelivat meistä ohi, vaikka ajoimme aivan rajoitusten mukaan. Altassa tankkasimme parilla sadalla kruunulla, ja jatkoimme sitten matkaa rannikon myötäisesti kiemuraisia vuoristoteitä pitkin. Ylitettyämme Naavuonon sillan, alkoi tie nousta ylängölle, jossa pidimme tauon Gildetunin pikkukylässä. Gildetunissa oli taukopaikka, josta oli todelliset postikorttimaisemat merelle, n. puoli kilometriä meren pinnan yläpuolella. Gildetunista jatkoimme Nordreisaan, jossa kävimme paikallisesta marketista täydentämässä paikallisherkkuvarastojamme. Nordreisan jälkeen kiersimme Kaivuonon, ja samalla tuli taas ajettua muutaman vuorenseinään kaivetun tunnelin läpi. Päästyämme Skibotniin, käännyimme E6 -tieltä E8:lle, eli lähdimme ajelemaan kohti Suomineidon käsivartta ja tarkemmin sanottuna kohti Kilpisjärveä. Perillä majoituimme yöksi Hotelli Kilpikseen, joka oli aivan Saana -tunturin kupeessa, Kilpisjärven rannalla.

Päivä 9. lauantai 4.8.
Valitettavasti emme ehtineet Saana -tunturia valloittamaan (ensi kerralla sitten..) vaan tankkasimme aamulla Kilpisjärvellä ja lähdimme sitten jatkamaan paluumatkaa kohti seuraavaa yöpymispaikkaa, joka oli Kittilässä Levillä. Ajoimme Enontekiön kautta ja Ounasjokea myötäillen välttääksemme tietöitä, joita tehtiin E8 -päätiellä lännessä. Tämä olikin varsinainen ”pikataival” sillä ajoimme 36 kilometriä soratietä, jolla sai parhaimmillaan päästellä 80 -kilsan tuntivauhtia! Jukka toimi tällä siirtymällä kuljettajana, ja Nina oli kartturina. Erikoiskokeen jälkeen pääsimme kuitenkin ehjin nahoin (ja ehjin autoin) perille Leville, jossa majoituimme Lapland Hotel Sirkantähteen. Levitunturin huipulla käytiin sekä autolla, että maisemahissillä.

Päivä 10. sunnuntai 5.8.
Yösijan saimme Lapland Hotel Sky Ounasvaara -hotellista, joka sijaitsee (kuinka ollakaan) Ounasvaaran huipulla. Ounasvaaran huipulta löytyi myös näkötorni, jonka huipulta näkyi hienosti Rovaniemen kaupunki. Iltapäiväohjelmaamme kuului mm. käynti Joulupukin ”turistikeskuksessa”, jossa oli myös merkitty Napapiirin sijainti sekä turistimyymälätalosta löysimme tietysti matkamuistoja. Tämän jälkeen menimme katsomaan tyylikästä Arktikum -maakuntamuseota/tiedekeskusta, jossa kävimme ihmettelemässä Muuttuva Arktis -näyttelyä, jossa pääsimme tutustumaan mm. jääluolaan sekä revontuliteatteriin... Näyttelystä lähdettyämme ajelimme ympäri Rovaniemen keskustaa ja kävimme kuvaamassa uuden hienon Jätkänkynttilä -riippusillan. Ajelun päätteeksi menimme syömään Suomen suurimpaan Kotipizzaan, josta saimmekin todella herkulliset pitsat!

Päivä 11. maanantai 6.8.
Hotelliaamiaisen jälkeen päätimme, että seuraava yöpymispaikkamme onkin jo taas Joensuussa, eli edessä oli n. 550:n kilometrin ajoreissu. Matkan varrella poikkesimme ihailemaan Puolangalla sijaitsevaa Hepoköngäs -vesiputousta, joka on Suomen korkein luonnonvarainen vesiputous, 24 metriä korkea! Putousbongauksen jälkeen jatkoimme matkaa ja pidimme vielä yhden kahvitauon varsin idyllisessä maatilakahviossa, ennenkuin saavuimme alkuillasta Joensuuhun.

Päivä 12. tiistai 7.8.
Joensuusta nappasimme kissan taas mukaan ja ajoimme takaisin Espooseen. Kun lopulta kurvarimme kotipihaan, saimme todeta auton trippimittarista, että reissun aikana kertyi melko tarkkaan 4110 ajokilometriä, joten ihan kivan mittainen matka tuli rattia pyöriteltyä! Onneksi meitä oli kaksi kuskia, joten tuo ajourakka tuli jaettua varmaan melko hyvin puoliksi.



Koska lomaa oli vielä mukavasti jäljellä, päätimme tehdä vielä toisen reissun. Seuraava matkakohteemme oli Latvian pääkaupunki Riika, jonne emme siis TODELLAKAAN menneet enää omalla autolla, vaan ensin pikalaivalla lahden yli, ja sitten loppumatka (n. 330km) bussilla. Tästä reissusta tulee sitten oma kuvagalleriansa...